Kirjanpitolaki (1999:1078) - tarkoitus ja soveltaminen

Ruotsin kirjanpitolaissa 1999 1078 säädetään, miten organisaation tilinpäätös on laadittava. Täältä voit lukea lakiin perustuvista vaatimuksista ja määräyksistä sekä niiden soveltamisesta ja rikkomuksista määrättävistä seuraamuksista.

Kirjanpitolain tarkoitus

Kirjanpitolain tarkoituksena on ohjata yrityksiä niiden kirjanpitovelvollisuuksissa asettamalla kirjanpitoa koskevat vaatimukset ja säännöt. Kirjanpitolaki on ns. puitelainsäädäntöä, mikä tarkoittaa, että säännöt ovat yleisiä ja niitä rajoitetaan yleisempien periaatteiden mukaisesti.

Täydentämällä lakia standardeilla ja käytännöillä voidaan vastata moniin eri kysymyksiin kirjanpidon alalla ilman, että laista tulee liian laaja, mutta samalla se täyttää hyvän kirjanpitotavan vaatimukset. Standardit sisältävät yleisiä neuvoja ja suosituksia Finanssivalvonnalta, Ruotsin kirjanpitolautakunnalta tai alan järjestöiltä.

Perusvaatimukset

Kirjanpitolaissa on määritelty joitakin perusvaatimuksia, jotka koskevat sekä manuaalista että atk-pohjaista kirjanpitoa.

Johdonmukaisuusvaatimus - kirjanpitojärjestelmän on oltava läpinäkyvä, jotta kaikkia liiketoimintatapahtumia voidaan seurata.

Täydellisyysvaatimus - kaikki liiketapahtumat ja muut kirjanpitomerkinnät on kirjattava jatkuvasti, ja jokaisesta on esitettävä tosite.

Saatavuusvaatimus - selitetään arkistointisäännöissä, joiden mukaan tilit on arkistoitava maan sisällä, oikeassa järjestyksessä ja turvallisesti sekä miten tietoja voidaan siirtää. Tietojen on myös oltava luettavissa.

Säilytysvaatimus - kirjanpitoaineisto on säilytettävä turvallisesti ja kaikkien kirjattujen kirjanpitotietojen on oltava pysyviä. Myös järjestelmät ja koneet on säilytettävä niin, että kirjanpitotiedot ovat saatavilla luettavassa muodossa.

Miten kirjanpitolakia sovelletaan

Kirjanpitolaissa säädetään, että yksittäistä liiketoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt ovat velvollisia pitämään kirjanpitoa. Osakeyhtiöillä, taloudellisilla yhdistyksillä ja henkilöyhtiöillä on aina kirjanpitovelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että kaikki liiketoimet on kirjattava sekä perus- että pääkirjanpitoon ja järjestelmällisesti. Lisäksi kaiken kirjatun on oltava todennettavissa ja säilytettävä maassa 7 vuoden ajan.

On myös vaatimuksia, jotka koskevat sitä, mitä tietoja laskun on sisällettävä ja milloin se on tunnustettava. Laki edellyttää myös, että sinun on laadittava tilinpäätös tai vuosikertomus.

Kirjanpitoon on kirjattava liiketoimintatapahtumat, jotka ovat kaikki yrityksen tai liiketoiminnan talouteen vaikuttavat tapahtumat, kuten varojen ja velkojen muutokset tai tulojen ja menojen syntyminen.

Jokainen kirjattu liiketoimi edellyttää kirjausta eli laskua tai kuittia. Tämä koskee myös sisäisiä liiketoimia, kuten yrityksen laitteiden poistoja. Myös rahan liikkeet yrityksen sisällä on kirjattava ja pystyttävä todentamaan.

Poikkeukset kirjanpitolakiin ja erityistilanteet

On joitakin poikkeuksia ja erityistilanteita, jotka eivät kuulu kirjanpitolain soveltamisalaan, mutta niitä on melko vähän. Esimerkiksi säätiöt, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, yhteisöjärjestöt ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voidaan vapauttaa kirjanpitovelvollisuudesta. Tällöin laki edellyttää tiettyjen edellytysten täyttymistä, kuten varojen vähäisyyttä.

Toinen poikkeus on, jos yritys käsittelee käteistä rahaa ja sillä on sertifioitu kassakone. Tällöin käteisvarojen varsinaista käsittelyä ei tarvitse kirjata. Henkilöt, jotka vuokraavat yksityistä asuinkiinteistöä, ovat myös vapautettuja verovelvollisuudesta.

Lisäksi on olemassa joitakin poikkeuksia, jotka koskevat muita kuin käteisvaroina suoritettavia liiketoimia, joiden kirjanpitoa voidaan lykätä tietyllä määrällä päiviä. Tämä on usein 50-60 päivää. Näin voi olla, jos vuotuinen liikevaihto on enintään yksi tai kolme miljoonaa Ruotsin kruunua. Summa määrää, kuinka monta päivää kirjanpitoa voi lykätä. Muita tekijöitä ovat tositteiden ja liiketapahtumien määrä sekä rajatylittävät liiketoimet EU:n sisällä.

Mitä kirjanpitolaissa sanotaan arkistoinnista?

Lyhyesti sanottuna kaikki kuitit ja laskut olisi tallennettava sellaisina kuin olet ne saanut. Tämä tarkoittaa, että kirjanpitolain mukaan paperiset kuitit ja digitaaliset kuitit tallennetaan sellaisenaan. Digitaalinen kuitti ei ole pätevä, jos siitä on vain paperikopio eikä digitaalisessa muodossa.

Jos skannaat paperikuitin tai paperikopion arkistointia varten, sinun on silti säilytettävä molemmat. Kirjanpitolain mukaan skannattua kopiota säilytetään 7 vuotta ja alkuperäistä vain 3 vuotta.

Aikaisemmin kirjanpitolaissa edellytettiin 10 vuoden arkistointiaikaa, mutta uuden kirjanpitolain mukaan arkistointiaika on lyhennetty seitsemään vuoteen. Uudessa laissa sääntöjä muutettiin siten, että mahdollisuudet sekä hallinnoida että arkistoida taloustietoja sähköisesti laajenivat.

Kirjanpitolainsäädännön ja kirjanpitosääntöjen välinen ero

Kirjanpitolain ja kirjanpitosääntöjen säännöt ja vaatimukset eivät ole samat. Kuten aiemmin mainittiin, kirjanpitolaki edellyttää laskujen, kuittien ja muiden yrityksen talouteen jollakin tavalla vaikuttaneiden asiakirjojen asianmukaista käsittelyä. Ulkopuolisen on voitava tarkastaa, että sekä kirjanpidon oikeellisuus että kirjanpidon tulokset ovat oikeita.

Kirjanpitosäännöt ovat jonkin verran laajemmat ja sisältävät muutakin kuin vain kirjanpitoa. On myös raportteja ja asiakirjoja, jotka on pystyttävä tilittämään, jos yritys on käyttänyt niitä liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Säännösten mukaan myös kirjanpito, kuten vuosikertomus ja veroilmoitus, on toimitettava ja pystyttävä tilittämään viranomaisille.

Kirjanpitorikokset ja mitä kirjanpitolaki sanoo

Kirjanpitolain noudattamatta jättämisellä voi olla vakavia seurauksia, eli elinkeinonharjoittajia voidaan rangaista kirjanpitovelvoitteiden noudattamatta jättämisestä.

Esimerkkejä erilaisista kirjanpitorikoksista ovat seuraavat:

1. liiketoimintatapahtumien kirjaamatta jättäminen
2. heittää pois kuitit ja muut tositteet
3. antaa kirjanpidossa virheellisiä tietoja.
4. eivät laadi esimerkiksi osakeyhtiöiden tai tiettyjen säätiöiden tilinpäätöksiä.

Kirjanpitorikkomuksista määrättävät rangaistukset riippuvat siitä, onko kyseessä vähäinen, tavanomainen vai vakava kirjanpitorikos.

1. Vähäiset rikkomukset - sakkoja tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistuksia.
2. Normaaliasteinen rikos - enintään kahden vuoden vankeusrangaistus.
3. Vakava kirjanpitorikos - vankeusrangaistus kuudesta kuukaudesta kuuteen vuoteen asti.

Kirjanpitorikkomuksesta tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikkomus on ollut tahallinen tai että elinkeinonharjoittaja on laiminlyönyt kirjanpitovelvoitteensa huolimattomuudesta. Tällaisessa tapauksessa ei ole mahdollista seurata yrityksen tiettyä kulkua, sen taloudellista asemaa ja tuloksia. Siksi on tärkeää pitää kirjanpito ajan tasalla ja täsmällisenä.

Yksinkertaista kirjanpitoa Myntsin avulla yrityskortti

Kaikki, mikä voi auttaa kirjanpidon yksinkertaistamisessa, on tietenkin tervetullutta. Koska yrityksen kirjanpitomerkintöjen pitäisi olla jatkuvia, se voi olla melko aikaa vievää, jos liiketoimintatapahtumia ja -tapahtumia on paljon. Myntsin avulla yrityskortti saat sekä yksinkertaisen että tehokkaan ratkaisun kaikkien kulujen kirjaamiseen. Mynts yrityskortti on suoraan yhteydessä kirjanpitoon, mikä tarkoittaa, että kulut sekä kirjataan että luokitellaan automaattisesti ja sen myötä myös arvonlisäverolaskenta. Saat myös digitaalisen kuittien hallinnan ja täyden hallinnan kuluistasi reaaliajassa. Ilmainen enintään 10 käyttäjälle.

Lähteet

Veroviranomaiset

‍Ruotsin verovirasto

Ekorikos

Veroviranomaiset

Björn Lunden

‍