Kuntoavustus - täydellinen luettelo hyväksytyistä toiminnoista

1. tammikuuta 2024

Hyvinvointilisän tarkoituksena on parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Lue lisää säännöistä ja poikkeuksista sekä siitä, mitkä toimet ovat sallittuja.

Uutta vuodelle 2024

Tammikuun 1. päivästä 2024 alkaen Ruotsin verovirasto ei enää määrittele, mitä pidetään hyväksyttynä toimintana. Sen sijaan työnantaja päättää itse, mikä toiminta on sallittua nykyisen käytännön ja lainsäädännön perusteella. Toiminnan on sisällettävä rentouttavia tai kipeytymistä ja jäykkyyttä ehkäiseviä liikunta- tai hoitoelementtejä. Sitä voi käyttää myös ruokavalio- ja tupakoinnin lopettamisneuvontaan.

Kuntokorvauksen tarkoituksena on edistää työntekijöiden hyvinvointia ja parantaa työympäristöä. Esittelemme tässä täydellisen luettelon hyvinvointiavustuksiin hyväksytyistä aktiviteeteista ja selvitämme niihin liittyviä sääntöjä.

Miten terveydenhuoltoavustukset toimivat

Nykyään on tavallista, että työnantajat tarjoavat työntekijöilleen hyvinvointirahaa, mutta ei ole mitään vaatimusta siitä, että sitä on tarjottava työntekijöille. Yksittäinen yritys voi itse päättää, tarjoaako se hyvinvointirahaa ja jos tarjoaa, kuinka suuri sen pitäisi olla. Hyvinvointilisän hyötyjä ovat muun muassa työhyvinvoinnin lisääntyminen, sitoutumisen lisääntyminen ja mahdollisuus ehkäistä sairauspoissaoloja.

Sairaanhoitokorvauksen suuruus

Koska työnantaja päättää hyvinvointiavustuksen suuruudesta, sen määrä voi vaihdella eri työpaikoilla. Ruotsin verovirasto määrittelee kuitenkin 5 000 kruunua hyvinvointiavustuksen enimmäismääräksi. Työnantaja voi halutessaan tarjota suuremman summan, mutta tällöin työntekijän on maksettava veroa ylimenevästä summasta.

Terveydenhoitokorvauksia koskevat säännöt

Hyvinvointirahaa pidetään henkilöstön hoitoetuna, joka on työntekijälle verovapaa. Jotta toiminta olisi kuitenkin verovapaata terveydenhoitoetuutta, Ruotsin verovirasto on asettanut kriteerit, joiden on täytyttävä. Jos etuuden kriteerit eivät täyty, työntekijä joutuu maksamaan veroa.

Henkilöstön hyvinvointietuus edellyttää, että korvaus on arvoltaan vähäinen, että se on koko henkilöstön saatavilla ja että sitä ei voi vaihtaa rahaksi.

Terveydenhoitokorvauksen saamiseksi on täytettävä seuraavat edellytykset:

  1. Sairaanhoitokorvaus voi olla enintään 5 000 kruunua työntekijää kohti vuodessa.
  2. Hyvinvointirahaa voidaan käyttää toimintaan, johon liittyy koulutusta ja liikuntaa.
  3. Jos työntekijä haluaa käyttää terveydenhoitokorvausta muuhun kuin liikuntaan liittyvään toimintaan, kuten hierontaan, terveydenhoitokorvauksesta voidaan maksaa enintään 1 000 kruunua.
  4. Kuntokorvausta voidaan käyttää myös työhön liittyvään ruokaan ja juomaan, jota ei kuitenkaan lasketa täydeksi ateriaksi.
  5. Koska hyvinvointiraha on tarkoitettu perushyvinvointiin ja liikuntaan, sitä ei voi käyttää hoitoihin, kuten terapiaan, lääketieteelliseen hoitoon tai kauneudenhoitoon.
  6. Terveydenhuoltokorvausta ei voi myöskään käyttää laitteiden tai teoriakurssien maksamiseen.
    >200D

Kuntoavustus - luettelo sallituista toiminnoista

Ruotsin verovirasto on laatinut luettelon hyväksytyistä toiminnoista, joista voidaan myöntää hyvinvointiavustuksia. Luettelo on ollut ensisijaisesti voimassa vuoteen 2024 asti, joten Ruotsin verovirasto on päättänyt, mitkä toiminnot hyväksytään. Nykyään työnantaja päättää, hyväksytäänkö toiminta vai ei.

Hyvinvointikorvausta voidaan myöntää myös joihinkin toimintoihin, joiden tarkoituksena on lisätä hyvinvointia. Osa niistä voidaan kuitenkin hyväksyä vain pienemmällä, enintään 1 000 kruunun hyvinvointiavustuksella. Tämä koskee esimerkiksi hieronnan ja jalkahoidon kaltaisia toimintoja.

Luettelo tavallisesti sallituista toiminnoista:

  1. Aerobic
  2. Ketteryys
  3. Akupainanta/akupunktio
  4. Liikunta/terveydenhoitosovellukset
  5. Tasapainoharjoittelu
  6. Bangolf/minigolf
  7. Saunakylpylä
  8. Palloilulajit, kuten bandy ja jalkapallo
  9. Bowling
  10. Boule
  11. Jousiammunta
  12. Cheerleading
  13. Crossfit
  14. Curling
  15. Pyöräily
  16. Tanssi, kuten buggy, baletti ja zumba.
  17. Kiekkogolf
  18. Sukellus
  19. Urheilukalastus
  20. Jalkojen hoidot
  21. Vapaasukellus
  22. Ulkoilu- ja luontoaktiviteetit
  23. Aitaus
  24. Golf
  25. Voimistelu
  26. Vesihoito
  27. hypnoosi
  28. Hevosurheilu
  29. jääkiekko
  30. Melonta ja melonta
  31. Kylmä kylpyamme
  32. Kamppailulajit, kuten paini ja nyrkkeily.
  33. Kinesiologia
  34. Kiipeily
  35. Ruokavalioneuvonta
  36. Vartalohoidot, joiden tarkoituksena on vapauttaa jännitystä
  37. Valohoito
  38. Hieronta, joka lasketaan wellness-hieronnaksi
  39. Meditaatio/mentaalinen harjoittelu stressinhallintaa varten
  40. moottoriurheilu
  41. Nikotiini/tupakoinnin lopettamisohjelmat
  42. Orientaatio
  43. Paintball
  44. Henkilökohtainen valmentaja
  45. Pistooliammunta
  46. Maila-urheilulajit, kuten sulkapallo ja padel.
  47. Refleksologia / vyöhyketerapia
  48. Purjehdus
  49. Uinti
  50. Hiihto
  51. lumilautailu
  52. Painonpudotuskurssi
    >200D

Hyvinvointikorvaus ei yleensä sisällä seuraavia asioita

Seuraavassa on luettelo esimerkeistä eristä, joita työnantajat eivät yleensä tunnusta osaksi terveydenhuoltokorvausta:

  • Babysim
  • Biljardi
  • Sidekudoshieronta
  • Darts
  • Leijan lennättäminen
  • E-sport
  • Laskuvarjohyppy
  • Kauneushoidot
  • Fysioterapia tai fysioterapia
  • Lasit
  • Metsästys
  • kiropraktiikka
  • Savikyyhkyn ampuja
  • Juoksukengät
  • Naprapatia
  • Kuntoutus
  • Kylpylä

Terveydenhuoltomenojen ilmoittaminen

Jotta työntekijä voi käyttää hyvinvointiavustusta, hyvinvointiavustuksesta aiheutuneet kulut on ilmoitettava työnantajalle. Kulujen tueksi on esitettävä kuitti, josta käy ilmi toiminta, johon työntekijä haluaa käyttää korvauksen.

Työnantajat voivat saada apua yrityksen hyvinvointikulujen seurantaan Myntin yrityskortti-palvelun avulla. Yrityskortti on suoraan yhteydessä yrityksen kirjanpitoon, jossa arvonlisävero lasketaan automaattisesti. Työntekijän ei tarvitse käyttää rahaa, joten hyvinvointikulujen hallinnointi ja kirjanpito sujuvat heti paljon helpommin.

Lähteet

Veroviranomaiset